Viikkokatsaus 15.4.2024: Inflaatio ja geopolitiikka aiheuttivat liikehdintää markkinoilla

Tiistaina Yhdysvalloista saadut inflaatioluvut paljastivat, että hintojen kasvutahti oli maaliskuussa hieman odotuksia korkeampaa, ja sekä kokonaisinflaatio että ruoan ja asumisen hinnoista puhdistettu ydininflaatio ylittivät odotukset. Lisäksi viime viikolla uutisoitiin kohonneista kotivakuutusten hinnoista, joita ei huomioida virallisissa inflaatioluvuissa, mutta jotka vaikuttavat lähes jokaiseen kotitalouteen. Mikäli kotivakuutukset otettaisiin huomioon, inflaatiotaso saattaisi olla jopa 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi.

Hinta- ja korkokehityksen lisäksi markkinoihin vaikutti viikonloppuna nähty Lähi-idän konfliktin laajentuminen ja alueen epävakauden kasvu. Keskeisin markkinahuoli on, että sota laajenisi ja vaikuttaisi joko öljyn tarjontaan, kuljetuksiin tai molempiin. Öljyn hinnan nousu myös vahvistaa inflaatiopaineita niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin, mutta on molempien keskuspankkien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella.

Iranin isku lisäsi myös turvasatamasijoitusten kysyntää, mikä näkyi kullan hinnan nousuna historiallisen korkealle tasolle ja Yhdysvaltain dollarin vahvistumisena. Dollarin vahvistumiseen vaikuttaa myös keskuspankin kireä rahapolitiikka, joka pidentyessään nostaa valuutan arvoa.

Inflaatiouutiset lykkäsivät koronlaskuhaaveita syksylle

Odotuksia korkeampien inflaatiolukujen jälkeen markkinoilla ennakoidaan nyt Yhdysvaltain keskuspankin ensimmäisen koronlaskun ajoittuvat syyskuulle, kun aiemmin arvio oli kesäkuussa. Lisäksi koronlaskuja arvioidaan tehtävän tänä vuonna enää vain kaksi, kun aikaisemmin niitä hinnoiteltiin tulevan peräti neljä.

Korkea inflaatio johtuu tällä hetkellä lähes yksinomaan palvelusektorin hintojen noususta. Palvelualojen ajama hintojen nousu puolestaan liittyy olennaisesti siihen, että palveluyhtiöt ovat pyrkineet kattamaan vahvan työmarkkinan ajamia kasvaneita palkkakulujaan nostamalla hintojaan.

Myös yleinen korkotaso kääntyi nousuun viikon tapahtumien seurauksena erityisesti Yhdysvalloissa, mutta laski hieman perjantaina Lähi-idän tilanteen takia. Maanantaina korkomarkkinoilla palattiin kuitenkin takaisin nousu-uralle. Riskilisät levenivät viime viikolla, mikä heijastui negatiivisesti korkosijoitusten arvostuksiin.

Hintaheilunta katkaisi osakemarkkinoiden vahvan nousun

Osakemarkkinoilla on lähes kautta linjan, Suomea lukuun ottamatta, nähty nopeaa nousua jo viime vuoden lopusta alkaen. Viime viikolla noussut korkotaso ja geopoliittiset huolet kuitenkin aiheuttivat nousujohteisen kehityksen hidastumisen. Poikkeuksena heikompaan osakeviikkoon olivat kehittyvät markkinat ja Japani, joista jälkimmäisessä osakkeet kohosivat peräti yli 2,5 prosenttia.

S&P500-indeksi on alkanut osoittaa orastavia hintaheilunnan eli volatiliteetin merkkejä, mikä on näkynyt esimerkiksi suurimpien teknologiayhtiöiden kurssikehityksessä. Osakemarkkinoiden hintaheiluntaa kuvaava VIX-indeksi on kuitenkin edelleen pitkän aikavälin keskiarvohaarukassa. On huomionarvoista, että indeksi on ollut koko alkuvuoden todella alhainen ja viimeksi ollut näin matalalla vuonna 2019, kun maailmantalouden ajateltiin kehittyvän kaikin puolin positiivisesti.

Yhdysvalloissa alkanut ensimmäisen kvartaalin tuloskausi voi tuoda uutta pontta osakkeiden kehitykseen, mikäli yhtiöt lunastavat niihin kohdistetut odotukset. Tälle vuodelle on ennakoitu tukevaa tuloskasvua, ja suurin paine kohdistuu suurimpiin teknologiayhtiöihin.

Viikon markkinaindikaattorit