Tauotonta yrittäjyyttä

Martin Grotenfeltin mielestä bisnes on vähän kuin musiikkia.

”Musiikista kuulee, onko se tehty sydämellä vai rahanteko mielessä. Bisneksessä on sama homma”, hän kuvailee.

Sydämellä tekeminen on pitkäjänteistä, ja sitä ­Grotenfelt haluaa nähdä pk-sektorilla enemmän. Pitkäjänteisyys ei vie mi­tään pois järkevästä, dynaamisesta ja kasvuhakuisesta ­bisneksestä, menestystä vain tavoitellaan eri lähtökohdista kuin pikavoittoja.

Yrittäjyydessä pitkäjänteisyys tarkoittaa jatkumoa, eikä siinä ole kyse vain yksilön elämäntyön ylläpitämisestä. Ilmiö on myös yhteiskunnallisesti merkittävä. Suomen Yrittäjien vuoden 2018 omistajanvaihdosbarometrin mukaan yrittäjistä noin 73 000 on yli 55-vuotiaita, ja heistä useampi kuin neljä viidestä suunnittelee yritystoiminnan päävastuusta luopumista seuraavien viiden vuoden aikana.

Grotenfeltin mukaan merkittävä osa iäkkäiden omistamista suomalaisyrityksistä toimii kasvukeskusten ulkopuolella.

”Jos nämä syrjäseutujen työpaikat menetetään, niitä ei ole ihan helppoa luoda uusiksi.”

Pääomasijoittajana toimiessaan Grotenfelt huomasi, että mielenkiintoistenkin pk-yritysten taival saattaa tyssätä epäjatkuvuuskohtaan. Usein sellainen syntyy, jos iäkäs yrittäjä ei löydä lähipiiristään jatkajaa yritystoiminnalle tai jos yrittäjä ei pysty omilla resursseillaan vastaamaan toimialan murrokseen. Tilanne voi myös olla seurausta siitä, että yrityksen laajasta omistajajoukosta osa haluaa jatkaa ja kehittää toimintaa, osa ei.

Grotenfelt alkoi pohtia, miten näissä kriittisissä kohdissa voitaisiin mahdollistaa yrittäjälähtöinen jatkuvuus, uudistuminen ja digivetoinen kasvu. Vuonna 2018 hän perusti Markus ­Huttusen ja Mathias Caloniuksen kanssa Jatkajan, joka pyrkii luomaan jatkuvuutta liikevaihdoltaan 3–30 miljoonan euron kokoisiin, kannattaviin ja kasvukykyisiin suomalaisyrityksiin toimialasta riip­pumatta.

Ensin Jatkaja selvittää, onko yrityksellä edellytyksiä selvitä ilman alkuperäistä yrittäjää. Jos yrityksen osaaminen ja toiminta pyörii yhden ihmisen ympärillä, jatkuvuuden puute on merkittävä riski.

”Mitä pienempi yritys ja mitä vahvemmin yrittäjä on pitänyt sen näpeissään, sitä vaikeampaa on ratkaista tilanne”, Grotenfelt sanoo.

Kun koko toimialan ja yrityksen kehityssuunnat ja potentiaaliset ratkaisut on käyty yrittäjän kanssa yhdessä läpi, alkaa jatkajan etsiminen. Kyse voi olla omistajuuden siirtämisestä joko kerralla tai vaiheittain, jolloin yrittäjä itse osallistuu muutokseen. Jatkaja on mukana omistajana ja tarjoaa yritysten käyttöön omaa osaamistaan.

Perinteisten jatkuvuushaasteiden lisäksi digitalisaatio muuttaa monia toimialoja ja haastaa erityisesti iäkkäitä yrittäjiä. Grotenfelt huomauttaa, että eläköitymisen kynnyksellä olevalla yrittäjällä ei välttämättä ole digiosaamista, investointi­kapasiteettia tai riskinottohalua. Digitaaliseen infraan investoiminenhan voi syödä kassavarat seuraavalta viideltä vuodelta, kun tuloksia rakennetaan vuosikymmenen päähän – pitkäjänteisesti.

”Jos yrityksestä häviää kehitysajattelu, on olemassa merkittävä riski, että toiminta lähtee kutistumaan tai kehittymään väärään suuntaan. Se uhkaa koko yrityksen olemassaoloa.”

Jatkuvuuden arvoa pk-yrityksille voi mitata Grotenfeltin mielestä paitsi rahassa myös esimerkiksi henkilöstön ja asiakkaan tyytyväisyytenä

Jatkaja on työskennellyt muun muassa erään metsäkonepalveluyrityksen kanssa. Ala kärsii työvoimapulasta, mutta jatkuvuusongelman ratkaiseminen helpotti yrityksen rekrytointeja, koska tulevaisuus näyttää nyt aiempaa turvatummalta. Tyytyväinen henkilöstö on eduksi myös asiakaskokemukselle.

”Olemme saaneet yrityksissä aikaan eteenpäin menemisen ja tekemisen meininkiä. Kun organisaatio kokee, että työympäristö ja omistus ovat vakaalla pohjalla, se kohdistuu lopulta myös asiak­kaisiin. Siitä lähtee lumipallo pyörimään.”