Puolison kuolema voi romuttaa lesken talouden

Lesken rahalliset menetykset voivat olla mittavia, jos asioita ei ole mietitty etukäteen. Taloudelliseen katastrofiin johtavat päätökset tehdään useimmiten vahingossa. Lesken asiat ovat kunnossa vasta kun ne ovat kunnossa myös paperilla.

Kuolema on vainajan läheisille raskas ja vaikea kokemus. Tilanne vaikeutuu entisestään, jos vainajan kuolema ajaa eloon jääneen puolison taloudellisiin vaikeuksiin. FRIDA Perhejuristien perustajiin kuuluva Katariina Kuusiluoma kertoo lesken suurimmat talouskarikot ja kuinka välttää ne.

Menetti puolison ja kaiken muunkin

”Lesken kannalta huonoin mahdollinen taloustilanne syntyy silloin, kun leskellä ei ole omaa varallisuutta, puolisoiden välillä ei ole testamenttia ja puolisoilla on avioehto, joka sulkee avio-oikeuden pois.”

Leskeksi jäänyt on saattanut olla poissa työelämästä koko elämänsä esimerkiksi kotiäitinä tai -isänä eikä hänelle ole kertynyt lainkaan omaa omaisuutta, vaan kaikki on ollut puolison nimissä. Avioehdon takia leskelle ei jää puolison kuoltua mitään. Jos testamentillakaan ei määrätä lesken hyväksi mitään, on leski taloudellisesti heikoilla.

Kuusiluoma on todistanut vastaavia tilanteita tosielämässä. Useimmiten tällaiseen jamaan ajaudutaan vahingossa.

”Puolisot ovat aikanaan tehneet sopimuksia, jotka ovat ehkä siinä hetkessä tuntuneet hyviltä. Kun elämäntilanne on muuttunut, sopimuksia ei ole päivitetty nykytilanteeseen sopiviksi.”

Liian monet turvautuvat perintökaaressa määrättyyn lesken vähimmäissuojaan, joka turvaa aviopuolison oikeuden asua parin viimeisessä yhteisessä kodissa lopun elämäänsä.

Katariina Kuusiluoma

”Puolisot ovat aikanaan tehneet sopimuksia, jotka ovat ehkä siinä hetkessä tuntuneet hyviltä.”

”Tuo pykälä ei takaa leskelle omaa taloudellista turvaa. Asumisenkin turva kohdistuu ainoastaan viimeiseen yhteiseen kotiin, eikä leski voi vaihtaa asuntoa tarpeidensa tai oman mielensä mukaan”, Kuusiluoma muistuttaa.

Leskellä on kyllä oikeus jäädä asumaan yhteiseen asuntoon, mutta se ei välttämättä ole käytännössä mahdollista. Asunnossa ylläpitokulut voivat olla niin suuret, ettei leski selviä niistä yksin. Tai kenties leski haluaisi asua puolisonsa kuoleman jälkeen jossain muualla, esimerkiksi lähempänä palveluita tai samassa kaupungissa lastensa kanssa, mutta hänellä ei ole siihen varaa.

”Lesken taloudellisen ahdingon voisi tällaisessa tilanteessa välttää esimerkiksi testamentin tai henkivakuutuksen avulla.”

 

 

Avoparin heikko oikeusturva

Avoliitossa elävät eivät ole lainsäädännön suhteen samassa asemassa kuin avioliitossa olevat. Avoleskellä ei siis ole aviolesken oikeuksia.

Kuusiluoma kertoo tästä varoittavan esimerkin.

”Lapseton avopari oli työskennellyt yhteisen yrityksen parissa vuosia. Vaikka molemmat työskentelivät yrityksessä, sen omistajaksi oli kirjattu vain toinen puolisoista. Kaikki omaisuus oli hankittu vain omistajayrittäjän nimiin. Kun yrityksen omistanut kuoli, avoleskelle ei jäänyt mitään – ei edes asumisoikeutta yhteiseen kotiin.”

Avopuolison taloudellisen aseman olisi voinut turvat testamentilla tai henkivakuutuksella tai siten, että yhdessä hankittu omaisuus olisi elinaikana merkitty molempien nimiin.

Näiden surkeiden tilanteiden perimmäinen syy on siinä, että ihmiset eivät mieti asioita riittävästi etukäteen. Kuolemaa ei pidetä vaihtoehtona, eikä sitä sen vuoksi aktiivisesti ajatella.

”Tuttuus ja tottumus hämärtävät ihmisten käsityksen siitä, miten asiat todella ovat.”

Älä ajattele vain verotusta

Perheoikeuden asiantuntija muistuttaa myös väärin tehdyn testamentin ja vääristä syistä valitun testamenttimuodon mahdollisista vaaroista.

Monet valitsevat hallintaoikeustestamentin verotussyistä. Hallintaoikeuden saaja ei maksa perintöveroa, koska hän ei saa omistusoikeutta omaisuuteen. Kuolleen puolison rintaperilliset puolestaan saavat perintöveroonsa hallintaoikeusvähennyksen.

Hallintaoikeustestamentti voi kuitenkin olla huono valinta, jos unohdetaan muut tarpeet kuin perintöverotuksen minimointi.

Katariina Kuusiluoma

”Se että leski hallitsee omaisuutta, ei tarkoita sitä, että hän voisi käyttää sitä oman mielensä mukaan.”

 

Kuusiluoma kertoo avioparista, joka oli tehnyt hallintaoikeustestamentin tarkoituksena välttää aviopuolison perintöverot.

Parin omaisuus oli kiinni yhteisessä kodissa ja pankkitileillä olevissa rahavaroissa. Puolisonsa kuoleman jälkeen leskelle jäi testamentin mukainen hallintaoikeus yhteiseen omaisuuteen. Kotitalon lämmitys- ja muut ylläpitokulut olivat korkeat käytettävissä oleviin tuloihin nähden. Hallintaoikeus pankkitilillä oleviin rahavaroihin ei merkinnyt käytännössä mitään, koska hallintaoikeus ei tarkoita, että leski omistaisi tilivarat ja että hän voisi käyttää niitä asumiskuluihinsa.

Leski olisi halunnut muuttaa pienempään asuntoon, mutta testamenttimääräykset oli kirjoitettu siten, ettei asunnon vaihtamista ollut sallittu.

”Se että leski hallitsee omaisuutta, ei tarkoita sitä, että hän voisi käyttää sitä oman mielensä mukaan. Pankkitilien osalta leski saa käyttää tilillä olevan rahan korkotuotot, mutta ei itse pääomaa. Muun omaisuuden osalta hallintaoikeus merkitsee oikeutta käyttää omaisuutta ja saada omaisuuden tuotot eli esimerkiksi vuokratuotot ja osingot. Jos leskelle halutaan hallintaoikeustestamentissa mahdollistaa asunnon vaihtaminen, on tämä syytä kirjata testamenttiin selvästi.”

Jakamaton kuolinpesä voi olla lesken loukku

Ihmisen kuoltua laki edellyttää perunkirjoituksen tekemistä. Ositusta ja perinnönjakoa ei sen sijaan ole lain mukaan pakko tehdä. Jos kuolinpesä jätetään jakamatta, se jää lesken hallintaan.

”Välillä törmää virhekäsitykseen, että kuolinpesä on parempi jättää jakamatta. Ajatellaan, että näin vältetään paperityöt ja leskelle jää kuolinpesän haltijana parempi taloudellinen turva.”

Jakamaton kuolinpesä tarkoittaa yhteishallintoa, jossa kaikki kuolinpesän osakkaat toimivat ja päättävät yhdessä.

 

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Jakamaton kuolinpesä tarkoittaa yhteishallintoa, jossa kaikki kuolinpesän osakkaat toimivat ja päättävät yhdessä.

”Kuolinpesän jakoa voi vaatia kuka tahansa pesän osakkaista koska vain. Näin ollen leski on jatkuvasti riippuvainen muiden aikeista ja tahtotiloista. Se ei ole mukava tilanne kenellekään. Ositus ja perinnönjako heti perunkirjoituksen jälkeen palvelevat sekä leskeä että perillisiä.”

Vältä vahingot, tee paperityöt kuntoon

Taloudelliseen katastrofiin johtavat päätökset tehdään useimmiten vahingossa.

Oma testamentti saatetaan tehdä naapurin tai omien vanhempien testamenttien pohjalta tai sitä varten etsitään pohja kirjastosta tai netistä. Hosuessa tehdään virheitä eikä osata varautua erilaisiin elämän skenaarioihin. Lapsi voi esimerkiksi kuolla ennen vanhempaansa.

”Testamentit, avioehdot ja henkivakuutukset pitää katsoa kokonaisuudessa kuntoon asiantuntijan kanssa, jotta tehdyt sopimukset todella noudattavat haluttua tahtoa. Myös edunvalvontavaltakirjan määräykset tulisi koordinoida testamenttimääräysten kanssa, mikä alleviivaa näiden papereiden kokonaisvaltaista luonnetta. Ihmisen asiat ovat kunnossa vasta kun asiat ovat kunnossa myös paperilla.”