Allokaationäkemys: Kauppasotaa rahapolitiikkapuolustuksella – osakkeet lievässä alipainossa

Markkinakatsaus

Etänä tänään – kuka hyötyy etätyöstä?

Johtaminen ja henkilöstö

Tommi Toija: Kunnia on katoavaa

Maaginen on hetki, jolloin oivallus palkitaan ja tietää intuitionsa osuneen oikeaan. Mitä läpimurto tarkoittaa, ja kuinka elämä sen myötä muuttuu?

magazine-main
Evelin Kask

Pikku ukkeli -hahmoni syntyi puolivahingossa.

Olin työstämässä ensimmäistä näyttelyäni Mäntän kuvataideviikoille, ja aikaa lähtöön oli enää pari päivää. Olin jo aiemmin tehnyt kokeita pienistä hahmoista. Koska Mäntän näyttelytila on iso korkea tehdashalli, aloin miettiä, miltä pieni hahmo siellä näyttäisi. Se oli vastapainoa ajatukselle, että iso tila tulisi selättää jotenkin fyysisesti ja tehdä sinne vielä suurempia teoksia.

Valoin nopeasti pikkupelkurin, jolla oli kädet silmillä, ja päätin ottaa sen mukaan kokeiltavaksi. Kun asetin hahmon näyttelytilaan, huomio kääntyi täysin siihen. Kriitikoilta saamani palaute vahvisti, että suuntani oli oikea. Lisäksi Wihurin säätiö osti työn kokoelmiinsa, mikä oli ensimmäinen julkisen kokoelman tekemä taidehankinta töistäni.

Vaikka taide on aina tietynlaista omakuvaa, sen tulee nousta päiväkirjamaisuudesta ylemmälle tasolle, jotta se voi koskettaa katsojaa. Teen taidetta omista, täysin henkilökohtaisista lähtökohdistani. Se tarkoittaa, että tekisin sitä kaikesta huolimatta.

Tommi Toija

Reaktiot puolesta tai vastaan ovat
aina parempia kun se, ettei taide
kosketa ollenkaan. En silti anna
palautteen vaikuttaa tekemiseeni.

 

Taiteilijana en halua julistaa tai kertoa, miten asiat ovat tai miten niiden tulisi olla. Kun vien työni näyttelyyn, ei enää ole omissa käsissäni, mitä ihmiset niistä ajattelevat – eikä se oikeastaan kuulukaan minulle. On hienoa, jos ihmiset samaistuvat töihini ja ne toimivat heille peilinä tai muistojen herättäjänä.

Reaktiot puolesta tai vastaan ovat aina parempia kun se, ettei taide kosketa ollenkaan. En silti anna palautteen vaikuttaa tekemiseeni.

Taiteilijan työ on myös ammatti, joten tunnettuus auttaa teos-ten myynnissä ja tuo elantoa. Kun pidin näyttelyn Amos Andersonin taidemuseossa ja Bad Bad Boy -veistokseni oli esillä Helsingin taideviikoilla, tekemiseni tuli tunnetuksi myös suuremmalle yleisölle, joka ei seuraa taide- ja kulttuurikenttää niin aktiivisesti. Se on varmasti vaikuttanut esimerkiksi tilaustöiden kysyntään.

Siitä huolimatta en koskaan ole ajatellut, että olisin tietyllä hetkellä saavuttanut jotain erityistä. Realiteetti nimittäin on, että onni täällä vaihtelee. Tunnettuus, maine ja kunnia saattavat hävitä yhtä yllättäen kuin ovat tulleetkin.

Jaa artikkeli