Negatiiviset korot nakertavat yrityksen kassaa

Varallisuuden kasvattaminen

Sairaus on uhka perheen taloudelle

Arjen riskit

Onko yrityksesi varautunut työntekijöiden eläkeiän nousuun?

Työnantajat ovat vasta heräämässä edellisen eläkeuudistuksen vaikutuksiin. Kun eläkeikä nousee, jaksammeko me kaikki puurtaa täydellä teholla loppuun asti?

magazine-main

Työeläkejärjestelmä on muuttunut työnantajan kannalta viime vuosina merkittävästi.

Eläkeiät ovat nousseet, mikä tarkoittaa, että työpaikoilla on jatkossa yhä vanhempia ihmisiä.

Viimeisin uudistus toi työntekijälle myös aiempaa enemmän valinnanvapautta. Työntekijällä on oikeus ilmoittaa eläkkeelle jäämisestä oman valintansa mukaan milloin tahansa 5 vuoden vaihteluvälin sisällä.

Jos työntekijä päättää jäädä eläkkeelle heti alimman eläkeiän saavutettuaan, leikkaa elinaikakerroin eläkkeen määrää. Jatkaessaan tavoite-eläkeikään asti työntekijä saa eläkkeensä täysimääräisenä.

Tavoite-eläkeiän saavuttamisen jälkeenkin on mahdollista jatkaa työssä vielä useita vuosia, mikä saattaa olla monelle houkutteleva vaihtoehto eläkkeen parantamiseksi.  

"Eläkeiän nostaminen on tarpeen eläkejärjestelmämme kestävyyden kannalta. Elämme nykyisin aiempaa pidempään, mutta kaikki meistä eivät jaksa työskennellä työuran loppupuolella samalla tavalla. Viimeiset työvuodet voivat olla raskaita sekä työntekijälle että työnantajalle", Mandatum Lifen yritysmyynnin johtaja Lasse Alvesalo korostaa.

”Työnantajat ovat vasta nyt heränneet pohtimaan muutosten vaikutuksia.”

Joustoa on tarjolla – ja sitä monesti tarvitaan

Uusi osittainen vanhuuseläke mahdollistaa työntekijälle työn vähentämisen pikkuhiljaa. Osittaiselle vanhuuseläkkeelle voi jäädä kolme vuotta ennen varsinaisen eläkeiän alkamista. Tällöin työntekijä voi alkaa nostaa tulevasta kuukausieläkkeestään joko 25 tai 50 prosenttia ja samalla joko vähentää työtä, jäädä pois kokonaan tai jatkaa töissä kuten ennenkin.

Joustolle on usein tarvetta myös työnantajan näkökulmasta.

Lasse Alvesalo

"Joitakin asiantuntijaryhmiä halutaan ehkä kannustaa jatkamaan mahdollisimman pitkään, ja tuotannon työntekijöillä voi taas olla työn kuormittavuuden takia tarvetta työajan lyhentämiselle", Alvesalo sanoo.

”Ylimmän johdon osalta on erityisen tärkeää, että työtä tehdään täysillä ja mahdollinen jäähdyttely uran loppuvaiheessa hoidetaan hyvällä järjestelyllä.”

Jotta työntekijöiden valinnanvapaus ei pääse yllättämään ja eläkkeelle jäädään sekä työnantajan että työntekijän kannalta oikeaan aikaan, on henkilöstön eläköitymistä järkevää suunnitella kokonaisuutena.

Kun työnantaja käy läpi henkilöstönsä nykytilanteen ikä- ja osaamisnäkökulmasta, voi yritys rakentaa suunnitelman hallitulle eläköitymiselle henkilöstöryhmittäin. Jotta työnantaja voi tarjota joustoa ja varmistaa työkykyä, pitää rahoituksen olla kunnossa. Joskus voidaan todeta, että kaikki rahoitus hoituu TyELin kautta, joskus taas tarvitaan täydennystä esimerkiksi ryhmäeläkevakuutuksen kautta.

”Sairaspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja tehottomat viimeiset työvuodet aiheuttavat työnantajalle huomattavia kustannuksia, joten niiden vähentämiseksi kannattaa tehdä kaikki mahdollinen", Alvesalo painottaa.

Motivaatio kunnossa – loppuun asti

Läpinäkyvä eläkejärjestelmä on tärkeä osa toimivaa henkilöstöpolitiikkaa.

"Epätietoisuus eläkkeelle jäämisestä painaa yhtä lailla työntekijää itseään. Kun suunnitelmat selkenevät, mieli kevenee ja työssä jaksaa loppuun asti paremmin", Alvesalo huomauttaa.

Jotta ikääntyvän työntekijän motivaatio säilyy, on huolehdittava siitä, että jokainen pystyy ylläpitämään osaamistaan ja kokee arvostusta omista vahvuuksistaan.

Eläkesuunnitelmien kirkastaminen on lisäksi keskeinen osa viimeisten vuosien motivaation ylläpitoa.

"Työntekijät todella hyötyvät työnantajan eläkesuunnittelusta, joten jos yrityksessä on esimerkiksi senioriohjelma, kannattaa siitä viestiä aktiivisesti. Ikäohjelmat tarjoavat myös esimiehelle luontevan tavan eläkekeskustelun aloittamiseen, kun keskustelu käydään ohjelman mukaisesti kaikkien tietynikäisten työntekijöiden kanssa", Alvesalo toteaa.

Eläketurvan täydentäminen on osa palkitsemisen kokonaisuutta

Suomessa on totuttu luottamaan siihen, että lakisääteinen eläke riittää. Alvesalon mukaan eläkkeen määrä on todellisuudessa noin puolet palkasta, jos työntekijä on ollut noin 35–40-vuotta työelämässä.

Vuonna 2017 suomalaisten keskieläke oli 1 680 euroa kuukaudessa*.

”Jokaisen meistä kannattaa miettiä, riittääkö lakisääteisen eläkkeen määrä siihen, että voi eläkkeelläkin tehdä haluamiaan asioita. Eläkeaikaan voi varautua itse säästämällä ja sijoittamalla, mutta työnantajilla on myös hyvä mahdollisuus tarjota täydennystä eläketurvaan osana palkitsemisen kokonaisuutta”, Alvesalo pohtii.