Näin puolison kuolema vaikuttaa perheen talouteen

Lapsiperhe saa toisen vanhemman kuoltua perhe-eläkkeitä, mutta kuukausitulot pienenevät väistämättä.

Kuva: Blake Wheeler

”Kyllä se kannattaa kertaalleen miettiä läpi”, sanoo Suomen nuoret lesket ry:n toiminnanjohtaja Sirpa Mynttinen.

Hän puhuu toimeentulosta tilanteessa, johon kukaan ei toivo joutuvansa: puoliso kuolee kesken aktiivisimman työuran ja perhearjen. Mynttinen on nähnyt monesti, että taloudelliset asiat aiheuttavat surun keskellä valtavan lisähaasteen.

 

”Puolison kuolema vaikuttaa melkein kaikilla perheillä negatiivisesti toimeentuloon, mutta toisille se on isompi katastrofi kuin toisille.”

 

”Puolison kuolema vaikuttaa melkein kaikilla perheillä negatiivisesti toimeentuloon, mutta toisille se on isompi katastrofi kuin toisille.”

Jos perheen budjetista suurin osa tulee toisen puolison tuloista, hänen kuollessaan lesken on toimittava nopeasti, jotta perheen talous ei joudu kuralle. Tukea on tarjolla, mutta lesken toimeentuloa turvaava järjestelmä ei ole ihan yksinkertainen.

Perhe-eläkettä saa eri lähteistä

Kuvitellaan Liisa ja Jani, nelikymppinen pariskunta pääkaupunkiseudulta. He ovat olleet naimisissa kymmenen vuotta, lapsia on kaksi. Liisan tulot ovat perheen kivijalka: hän tienaa 5 000 euroa kuussa. Jani tienaa 2 000 euroa kuussa. Lapsilisiä perhe saa noin 200 euroa kuussa.

Sitten Liisa kuolee. Perheen tulot tippuvat äkillisesti 2 200 euroon kuussa. Avuksi tulee ensisijaisesti perhe-eläke, jota voi saada sekä työeläkejärjestelmän että Kelan kautta.

Koska Liisa on ollut palkkatyössä, Jani saa leskeneläkettä ja lapset 18-vuotiaiksi saakka lapseneläkkeitä Liisan työeläkevakuutusyhtiön kautta. Summat perustuvat työkyvyttömyyseläkkeeseen, jonka Liisa olisi saanut, jos hän olisi jäänyt työkyvyttömäksi kuolinhetkellään.

Ensimmäisille kuudelle kuukaudelle Kela maksaa lisäksi alkueläkettä, joka on noin 320 euroa kuussa.

”Koska perheellä on lapsia, puoliso saa myöhemminkin Kelan kautta jatkoeläkkeen perusmäärää, joka on noin satasen. Lapset saavat lapseneläkkeen perusmäärän, noin 60 euroa kuussa”, Mynttinen valottaa.

Jos työeläkejärjestelmän kautta tullut eläke jää pieneksi, Kelalta voi hakea siihen tulosidonnaista täydennysmäärää.

Jos taas omainen on kuollut liikenneonnettomuudessa tai tapaturmaisesti, perhe-eläkettä haetaan ensisijaisesti tapaturma- tai liikennevakuutuksen perusteella.

 

banneri-henkivakuutus-752x213 ver2.jpg

 

Leskeneläke ei ole ikuinen

Perhe-eläkejärjestelmä helpottaa puolison kuolemasta aiheutunutta taloudellista taakkaa, mutta eläke on joka tapauksessa paljon puolison tienestejä pienempi.

Vuonna 2017 keskimääräinen leskeneläke oli 567 euroa kuussa ja keskimääräinen lapseneläke 392 euroa kuussa. Yli 1 500 euroon kuussa ylsi alle viisi prosenttia perhe-eläkkeen saajista. Eläkkeet ovat verotettavaa tuloa, joista tehdään eläketulovähennys.

 

Perhe-eläkejärjestelmä helpottaa perheen taloudellista taakkaa, mutta ei paikkaa edesmenneen puolison aiempia tuloja.

 

Leskeneläkkeiden kritiikissä viitataan usein siihen, että niitä maksetaan hautaan asti. Sirpa Mynttisen mukaan tämä on liioiteltua. Leskeneläkkeen suuruus tarkistetaan, kun lapsista nuorin täyttää 18 vuotta – ja jos lapsia ei ole, jo puolen vuoden alkueläkkeen jälkeen. Tällöin eloon jääneen puolison oma laskennallinen eläke vaikuttaa siihen, kuinka paljon leskeneläkettä jatkossa maksetaan.

”Monilla käy niin, että tässä vaiheessa leskeneläke alenee merkittävästi tai poistuu kokonaan”, Mynttinen tietää.

Leskeneläke myös katkeaa, jos leski menee uusiin naimisiin ennen kuin on täyttänyt 50 vuotta. Kelalta tuleva eläke loppuu automaattisesti, kun leski täyttää 65 vuotta.

Vakuutuksista maksetaan kertakorvauksia

Kuvitteellisen perheemme taloudellista tilannetta helpottaa hiukan se, että Jani saa lapsilisiin yksinhuoltajakorotuksen, vähän yli 50 euroa lapselta.

Isompi kertakorvaus tulee työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta, joka on kaikille työnantajille pakollinen. Alle 50-vuotiaana kuolleen Liisan perheelle maksetaan vajaan 17 000 euron korvaussumma ja sen lisäksi kahdesta lapsesta yhteensä noin 15 000 euron lapsikorotus.

Yrittäjänä toimineiden asema on huonompi, sillä heillä ryhmähenkivakuutusta ei ole. Myös työeläkekertymä voi yrittäjillä olla heikko, mikä näkyy suoraan perheen saamissa eläkkeissä.

 

Yrittäjänä toimineiden asema on huonompi, sillä heillä ryhmähenkivakuutusta ei ole.

 

”Tilanteen voivat muuttaa itse otetut henkivakuutukset, joista voi tulla isokin korvaussumma kerralla”, Mynttinen sanoo. Vapaaehtoisen henkivakuutuksen voi ottaa joko yhden hengen turvana tai pariskunnan yhteisenä pariturvana.

”Kuolematilanteessa on hyötyä myös pankkien lainaturvista, jotka voivat auttaa pitämään kodin silloin kun siitä on velkaa.”

Avoparit ja lapsettomat ovat haavoittuvimpia

Puolison kuolemasta aiheutunut taloudellinen kuormitus on erityisen paha, jos leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen. Näin on esimerkiksi silloin, kun pariskunta on ollut avoliitossa.

”Jos vielä asunto on sattunut olemaan kuolleen puolison nimissä eikä testamenttia ole, avopuolisonsa menettänyt joutuu lähtemään kotoaan”, Mynttinen muistuttaa.

Toinen epäkohta ovat alle 50-vuotiaat lapsettomat lesket, vaikka he olisivat olleet avioliitossa.

”He eivät saa käytännössä mitään, sillä hekään eivät ole oikeutettuja leskeneläkkeeseen.”

Parhaassa taloudellisessa tilanteessa ovat – erikoista kyllä – sellaiset leskeneläkkeeseen oikeutetut ihmiset, joiden puoliso on tehnyt pitkän ja hyvätuloisen työuran ja joille itselleen ei ole kertynyt juuri lainkaan työeläkettä. Silloin leskeneläke ei välttämättä pienene, kun sitä on aika tarkistaa.

”Tämä joukko on kuitenkin hyvin pieni osa leskeneläkkeen saajista”, toteaa Mynttinen.

banneri-henkivakuutus-752x213 ver2.jpg