Lapsettoman perintö vaatii tarkkaa silmää

Suomalaiset perheet ovat aiempaa vauraampia ja pienempiä, joten omaisuudet kasaantuvat. Varallisuus kasvaa, samoin perinnöt.

Testamentti on ainoa sitova keino määrätä kaikesta perintönä siirtyvästä omaisuudesta: miten se käytetään tai jaetaan kuoleman jälkeen. Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaansa eli puoleen jäämistöstä. Koko omaisuuden voi testamentata rajoituksetta vain, jos ei ole lapsia.

Ei testamenttia, kuka perii?

Ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvat rintaperilliset, joita ovat ensisijaisesti lapset ja sitten heidän lapsensa. Mikäli henkilöllä ei ole rintaperillisiä eikä hän ole laatinut testamenttia, hänet perii aviopuoliso. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävät rinnastetaan aviopariksi.

Jos rintaperillisiä eikä puolisoa ole, perintö menee vanhemmille. Jos vanhemmat eivät ole elossa, perintö menee sisaruksille tai heidän lapsilleen. Avopuolisot ja serkut eivät kuulu perijöihin. Ääritilanteessa omaisuus siirtyy valtiolle.

Minne perinnöt päätyvät?

Valtaosa perinnöstä menee sukulaisille ja muille läheisille.

15 miljoonaan euron testamenttilahjoitukset menevät hyväntekeväisyysjärjestöille (2015). Valtaosa näistä sairauksien vastaiseen työhön (Syöpäsäätiö suosituin) ja lastensuojeluun. Myös ympäristö- ja kehitys-yhteistyöjärjestöjen suosio kasvaa.

26 miljoonaan euron omaisuudet menevät valtiolle (2016). Tästä yli puolet palautetaan kuolleen viimeiselle kotikunnalle. Suurin osa valtiolle siirtyvistä maa-alueista päätyy luonnonsuojelualueiksi. Kunnille luovutettu omaisuus käytetään pääasiassa vanhus- ja nuorisotyöhön.

Varothan näitä

Puolisoiden keskinäisessä omistusoikeustestamentissa tulee huomioida toissijaismääräyksen merkitys. Toissijaismääräyksellä otetaan kantaa siihen, kenelle jäljellä oleva omaisuus menee leskenkin kuoltua. Muutoin sudenkuoppana voi olla, että molempien kuoltua koko perintö menee pidempään eläneen sukulaisille, jos parilla ei ole lapsia. Perinnön jakautumisen molempien sukuun voi varmistaa juuri toissijaismääräyksellä.

Kun testamentti sisältää toissijaismääräyksen, leski ei voi testamentata eteenpäin testamentin kautta puolisolta saamaansa omaisuutta, mutta voi muuten käyttää varoja vapaasti. Leskellä ei ole myöskään oikeutta muuttaa ensiksi kuolleen puolison jälkisäädöksiä omalla testamentillaan. Tämä on hyvä muistaa, vaikka puolison kuolemasta olisi jo kulunut pitkään.

Lue myös pienellä painettu teksti

Tiesitkö, että

…lapsettomat aviopuolisot perivät toisensa kokonaan, vaikka heillä olisi avio-oikeuden poissulkeva avioehto. Puolison perintöoikeuden voi ohittaa vain tekemällä testamentin jonkun toisen hyväksi. Mieti, kenelle haluat suvun kesämökin tai perheyrityksen osakkeiden päätyvän.

…kun leski kuolee, lain mukaan perintö jaetaan ensiksi kuolleen puolison perillisten (vanhemmat, sisarukset ja näiden jälkeläiset) välillä ja lesken perillisten välillä.

…naimisiin meno kannattaa. Avopuoliso ei peri puolisoaan, ellei parilla ole testamenttia. Jos on, avopuoliso maksaa perintöveroa korkeamman asteikon mukaan kuin aviopuoliso, ellei avoparilla ole yhteisiä lapsia tai jos he eivät ole olleet aiemmin naimisissa keskenään.

…testamentilla vaikutat. Jos haluat tukea tietynlaista toimintaa, mainitse siitä testamentissa. Testamentin saajan velvollisuutena on toimia määrittelemälläsi tavalla. Liian tarkkoja toiveita kannattaa välttää, sillä testamentinsaaja ei voi välttämättä ottaa testamenttia vastaan, jos siinä määriteltyä toimintaa ei ole enää olemassa.