Mistä tuottoja – ovatko osakkeet todella liian kalliita?

Salkunhoidon blogi

Yrittäjä sairastaa, yritys porskuttaa

Yrittäjyys

Jarruttavatko negatiiviset korot taloutta?

Euroopan keskuspankki pyrkii elvytystoimillaan nostamaan inflaatiotasoa nykyistä korkeammalle. On kuitenkin mahdollista, että negatiivisten korkojen vaikutus on jopa inflaatiota hillitsevä, Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja Juhani Lehtonen kirjoittaa.

magazine-main

Mitä tarkoittaa, kun korko on negatiivinen? Eikö raha kasvakaan enää korkoa pankissa? Jouduin omille lapsillenikin selittämään pankkien toimintalogiikkaa vähän laajemmasta kantista. Takaraivossa jyskytti tähtitieteilijä Esko Valtaojan viisaus: ”Taloustiede on vaikkapa suhteellisuusteoriaan verrattuna paljon oudompaa ja hankalammin ymmärrettävää”.

Keskuspankkien elvytystoimien ja siitä seuranneiden tilanteiden hämmästely onkin ollut arkipäivää viime vuosien aikana. Nyt talousnäkymien taas heikennyttyä keskuspankkien korkolinjaukset näyttävät kulkevan yhä oudommiksi. Euroopan keskuspankki päätti syyskuun kokouksessaan laskea talletuskoron entistä syvemmälle pakkasen puolelle, -0,5 prosenttiin.

Ohjauskorkojen muutoksilla on jo vuosikymmenien ajan pyritty vaikuttamaan talouden kasvuvauhtiin ja inflaatioon. Korkotason painaminen negatiiviseksi on ollut korkopolitiikan äärimmäinen keino, jonka tavoitteena oli alun perin kannustaa ihmisiä nostamaan rahat pois säästötililtä kulutukseen ja sijoituksiin, ja siten lisätä rahan kiertoa, talouskasvua ja inflaatiota yhteiskunnassa.

Olen sitä mieltä, että olemme jo kauan aikaa ohittaneet pisteen, jossa negatiivisilla koroilla oli kokonaisuutena positiivinen vaikutus talouteen. Näyttää siltä, että negatiiviset ohjauskorot yhdistettynä keskuspankin laajamittaiseen arvopapereiden osto-ohjelmaan tekevät hallaa markkinamekanismeille. Juuri niille mekanismeille, joiden pitäisi itseohjautuvasti määrittää rahan tarjonnan ja kysynnän tasapaino.

Vaikka Euroopan keskuspankki pyrkii elvytystoimillaan nostamaan inflaatiotasoa nykyistä korkeammalle, on mahdollista, että negatiivisten korkojen pitkäaikainen vaikutus on jopa kokonaisuutena disinflatorinen, eli inflaatiota hillitsevä.

Monet aiemmin kannattamattomat investoinnit ovat muuttuneet kannattaviksi, ja rahaa virtaa heikosti tuottaviin kohteisiin.

Yritykset käyttävät omissa investointilaskelmissaan usein ns. weighted average cost of capital (wacc) -korkoa, joka kuvaa yhtiön pitkän aikavälin rahoituskustannuksia. Takavuosina yritysten wacc-korko on saattanut liikkua esimerkiksi 6-10 prosentin välillä, yhtiöstä ja toimialasta riippuen.

Kun markkinoilla sekä lyhyet että pitkät korot on painettu negatiiviseksi, on selvää, että myös yritysten talousosastoilla on laskettu investointien korkokantaa. Monet aiemmin kannattamattomat investoinnit ovat muuttuneet kannattaviksi, ja rahaa virtaa heikosti tuottaviin kohteisiin. Heikosti kannattavat ja jopa konkurssikypsät yritykset voivat jatkaa toimintaansa, kun lainaraha on liian halpaa ja tarjonta parin klikkauksen päässä.

Jos heikot yhtiöt jatkavat toimintaansa samalla kun reaalitalouden kysyntä pysyy aneemisena, tarkoittaa se hintoihin laskupaineita. Inflaatiota ei synny, eivätkä inflaatio-odotukset talouden toimijoiden mielissä ota noustakseen.

Keskuspankki on tietysti vain yksi tekijä talouden rattaissa, mutta tärkeä sellainen. Keskuspankki ei voi olla kaikesta vastuussa, jota he itsekin ovat peräänkuuluttaneet. Keskeneräinen pankki- ja pääomamarkkinaunioni puhumattakaan täydellisen joustavista, rajat ylittävistä EU:n sisämarkkinoista häiritsee koko ajan eurotalouden rattaita. Voi olla, että keskuspankin jääräpäinen 2 prosentin inflaatiotavoitteen puolustaminen, keinoilla millä hyvänsä, on lopulta ollut liian kova pala.

Digitaalinen murros maksuvälineissä ja maksutavoissa on jo nyt hyvässä vauhdissa. Samaan aikaan on varmaa, että yritykset ja kotitaloudet miettivät rahan arvon säilymistä, vaihtoehtoisia tapoja säästää ja ylipäätään pankkien uskottavuutta.

Mihin rahat voi laittaa, jos pankissa ne häviää?

Mikä on euron uskottavuus kymmenen vuoden päästä, jos negatiiviset korot jylläävät vielä tuolloinkin kansalaisten pankkitalletuksissa? ”Iskä, mihin rahat voi laittaa, jos pankissa ne häviää..?”

Uskoisin, että joustavampi mandaatti inflaatiotavoitteeseen ja laajemmin taloutta ja eri maiden pankkien tilannetta tarkasteleva keskuspankkipolitiikka olisi parempi ratkaisu kuin nykyinen negatiivisten korkojen virittely.

Juhani Lehtonen
Korkosijoitusjohtaja
Mandatum Life

Jaa artikkeli