Allokaationäkemys: Kauppasotaa rahapolitiikkapuolustuksella – osakkeet lievässä alipainossa

Markkinakatsaus

Etänä tänään – kuka hyötyy etätyöstä?

Johtaminen ja henkilöstö

Entä jos työkyky menee – miten varaudut elintason laskuun?

Suomessa jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle reilu 20 000 henkilöä, jotka eivät pysty jatkamaan työelämässä sairauden tai vamman takia. Kun työkyky menee, talous joutuu koetukselle.
magazine-main
Kuvat: iStock

Suomessa jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle reilu 20 000 henkilöä, jotka eivät pysty jatkamaan työelämässä sairauden tai vamman takia. Kun työkyky menee, talous joutuu koetukselle.

Kun sairaus tai vamma yllättää ja vie sairauslomalle, on ensimmäisenä mielessä toipuminen. Harva kuitenkaan miettii etukäteen, mitä toipumisaika tarkoittaisi omalle taloudelle.  Vielä suurempi koettelemus taloudelle on, jos toipuminen takaisin työkuntoon ei onnistukaan.

Uusien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on ollut tasaisessa laskussa viime vuosina. Kun vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 28 000 henkilöä, oli vuonna 2016 luku 21 000 työikäistä. Työkyvyttömyys on kuitenkin lisääntynyt etenkin nuorilla, alle 35-vuotiailla. Yleisimmät syyt työkyvyn menetykselle ovat mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja verenkiertoelinten sairaudet.

Työkyvyttömyys koettelee eniten nuoria talouksia

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään aiempaa harvemmin, mutta työkykynsä menettävät ovat aiempaa nuorempia, jolloin työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan pidempään ja vaikutus omaan talouteen on suurempi.

”Nuoret taloudet ovat usein haavoittuvaisempia tulonmenetyksille, etenkin jos on suuria asuntolainoja ja pieniä lapsia huollettavana”, sanoo Mandatum Lifen johtaja Sanna Rajaniemi.

Työeläkkeen määrä lasketaan tulojen perusteella. Työkyvyttömyyseläkkeen määrä muodostuu työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä sekä ns. tulevan ajan eläkkeestä. Tulevalla eläkkeellä tarkoitetaan sitä eläkettä, joka olisi karttunut työkyvyttömyyden alkamisesta alimpaan vanhuuseläkeikään. Tulevan ajan eläke lasketaan viimeisen viiden vuoden keskiansion mukaan.

Mitä lyhyempi työura on ollut ennen työkyvyn menettämistä, sitä suuremmin se vaikuttaa myös vanhuuseläkkeen määrään.

”Työkyvyttömäksi jääneen tuleva eläke lasketaan oletusarvoisen kehityksen mukaan. Jos nuori on vasta työuran alussa, palkkataso on usein matala ja se olisi todennäköisesti kasvanut työuran loppua kohti. Eläkkeen alhainen taso voi tulla yllätyksenä”, Rajaniemi toteaa.

Työkyvyttömyyden eri muodot

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää yli 17-vuotiaalle, joka ei ole täyttänyt omaa alinta eläkeikää ja jonka työkyky on sairauden tai vamman vuoksi alentunut vähintään vuodeksi. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko toistaiseksi tai määräaikaisena ja täytenä tai osittaisena.

Työkyvyttömyyseläke voi olla

  • Kuntoutustuki eli määräaikainen työeläke.

Kuntoutustuki myönnetään silloin, kun työkyky on mahdollista ainakin osittain palauttaa hoidolla tai kuntoutuksella.

  • Osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki

Osatyökyvyttömyydessä työkyky on alentunut 40 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläke on suuruudeltaan puolet täydestä.

  • Täysi työkyvyttömyyseläke.

Täysi työkyvyttömyys tarkoittaa, että työkyky on alentunut ainakin 60 prosenttia. Työkyvyttömyyseläke jatkuu siihen asti, että se vaihtuu vanhuuseläkkeeksi lakisääteisen eläkeiän alkaessa.

Mitä työkyvyttömälle maksetaan?

Kun työssäkäyvä sairastuu, hän saa aluksi työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa, jonka kesto riippuu työehtosopimuksesta. Tämän jälkeen Kela maksaa sairauspäivärahaa 300 päivää eli noin vuoden ajan. 

Jos työkyky on pysyvästi heikentynyt yli vuoden ajan, voi hakea työkyvyttömyyseläkettä eli niin kutsuttua sairauseläkettä. Työkyvyttömyyden kriteerit on määritelty lainsäädännössä. Työkyvyttömyyseläke vaatii lääkärin B-lausunnon, jossa on arvioitu toiminta- ja työkykyä.

Voiko työkyvyttömyyteen varautua?

Työkyvyttömyyteen voi ja kannattaa varautua, jos uskoo oman taloutensa kärsivän työkyvyttömyyden yllättäessä.

Sairastaminen tuo mukanaan myös yllättäviä kuluja.

”Kuluja tulee muun muassa sairaalavuorokausista, lääkkeistä ja kuntoutuksesta. Mutta jos menettää liikuntakykynsä ja joutuu remontoimaan asunnon esimerkiksi pyörätuolia varten esteettömäksi, puhutaan jo isommista summista”, Rajaniemi sanoo.

Kun työkyky menee, ei omalle tulotasolle ole juuri tehtävissä enää sen jälkeen, ellei asiaan ole varautunut etukäteen.

”Suunnitellun eläkkeen alkamispäivä on meillä tiedossa, joten eläkeaikaan on mahdollista varautua hyvissä ajoin etukäteen säästämällä. Sen sijaan sairastua tai loukkaantua voi koska tahansa, eikä työkyvyttömyyden alkua voi ennustaa. Siksi vakuutus on hyvä keino turvata oma talous työkyvyttömyyden varalta", Rajaniemi sanoo.

Jaa artikkeli