Allokaationäkemys: Kauppasotaa rahapolitiikkapuolustuksella – osakkeet lievässä alipainossa

Markkinakatsaus

Etänä tänään – kuka hyötyy etätyöstä?

Johtaminen ja henkilöstö

Taiteen henki -näyttely paljastaa rohkean kokoelman suomalaisen taiteen helmiä: ”Tämä kokoelma yllätti minut”

Taiteen henki -näyttely paljastaa rohkean kokoelman suomalaisen taiteen helmiä. Lue kuraattori Tuula Karjalaisen ajatuksia näyttelystä.
magazine-main
Sammon kokoelma

Taiteen henki

Taiteen henki -näyttely paljastaa rohkean kokoelman suomalaisen taiteen helmiä. Lue kuraattori Tuula Karjalaisen ajatuksia näyttelystä.

Kun Tuula Karjalaiselle tarjottiin mahdollisuutta koota näyttely Sammon noin tuhannen teoksen taidekokoelmasta, ensimmäisenä hän halusi katsoa kokoelman läpi. Pitkän linjan taiteentuntija sanoi tarttuvansa haasteeseen vasta nähtyään, saisiko materiaalista hienon näyttelyn.

”Minua ei suomalaisessa taiteessa hämmästytä enää juuri mikään. Mutta tämän kokoelman laadukkuudesta yllätyin”, Karjalainen kertoi.

Ensinnäkin, kokoelmassa oli teoksia taiteilijoilta, joita ei heti olettaisi olevan perinteikkään vakuutusyhtiön kokoelmissa. Esimerkiksi käyvät lempinimellä Loimaan shamaani tunnettu Alpo Jaakola ja Heikki Tuomela, joka maalasi usein yhteiskunnan marginaalissa olevia ihmisiä ja ilmiöitä.

Toinen yllätys Karjalaiselle oli, että kokoelmassa oli niin runsaasti hienoja töitä naisilta, jotka valtasivat 1980-luvulla näyttävästi suomalaisen taidekentän. Heitä olivat esimerkiksi Leena Luostarinen, Marika Mäkelä, Inari Krohn ja Marjatta Tapiola.

”Naiset olivat aiemmin olleet taidemaailmassa ikään kuin B-luokkaa, eikä heidän teoksiaan siksi ollut tuolloin ihan helppoa ostaa.”

Kolmas asia, josta Karjalainen piti, oli kokoelman konkretismia ja abstraktia suuntaa edustava taide.

Birger Carlstedt, Sam Vanni, Ernst Mether-Borgström ja Lars-Gunnar Nordström olivat ne neljä taiteilijaamme, jotka aloittivat toisen maailmansodan jälkeen Suomessa abstraktin taiteen suuntauksen.”

Yksi asia Tuula Karjalaista kuitenkin vaivasi koko näyttelyn kokoamisen ajan: ”Taidehalli tuntui aivan liian pieneltä.”

Kun seuraavan kerran katsot taidetta

Tuula Karjalainen neuvoo, että taiteen katsomisessa pitää opetella tietty nöyryys.

”Katso taidetta sillä silmällä, että välttämättä toinen tai kolmaskaan kerta eivät kerro totuutta.

Tässä näyttelyssä on yksi teos, joka antaa meille nöyryyden: Se on pieni ja vaatimaton työ, joka kuvaa virkkaavaa naista. Teos on Helene Schjerfbeckin. Hän tarjosi työtä aikanaan Suomen taideyhdistykselle arpajaisiin, mutta he eivät huolineet teosta edes ilmaiseksi.

Sammon kokoelmiin teos päätyi vuonna 1985 tukholmalaisesta huutokaupasta. Teos on ylistys tälle kokoelmalle – ja samalla muistutus siitä, että tässäkin ajassa on paljon asioita, joita me emme vielä näe.”

Jaa artikkeli