Allokaationäkemys: Kauppasotaa rahapolitiikkapuolustuksella – osakkeet lievässä alipainossa

Markkinakatsaus

Etänä tänään – kuka hyötyy etätyöstä?

Johtaminen ja henkilöstö

On maamme vauras ja hyvä niin

magazine-main
Kuvat: Carlos Grury Santos

On maamme köyhä, siksi jää kuuluu Maamme-laulun tunnetuimpiin säkeisiin. Se on irrotettu Johan Ludvig Runebergin 11-säkeistöisestä runosta, jonka perusvire ylistää isänmaan aineettomia hyveitä ja merkitystä kaikille suomalaisille.

Kun Runeberg kirjoitti runonsa 1846, puheet köyhyydestä pitivät taatusti paikkansa. Edessäkin oli vielä paljon nälkävuosia, sotia ja muita kriisejä matkalla nyky-Suomeen.

Nyt Suomi on satavuotias itsenäinen länsimainen hyvinvointivaltio, joka on vaurastunut vuosien varrella huomattavasti. Euroopan keskuspankin viimevuotinen selvitys kertoo, että suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus vastasi jo euroalueen keskitasoa. Varsinkin eurokriisin aikana se kehittyi eri suuntaan kuin lähes kaikkialla muualla euroalueella.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomen kotitalouksien asemaa heikentää se, että palkansaajien ja heidän työnantajiensa pussista säästetty 200 miljardin euron eläkevarallisuus lasketaan meillä julkisiksi varoiksi. Kun lakisääteisiä ja työmarkkinapohjaisia eläkevaroja vertaillaan suhteessa bruttokansantuotteeseen, yllämme OECD-maiden kymmenen parhaimman joukkoon. Hieno suoritus!

Tapamme kartuttaa varallisuutta on kuitenkin tällä hetkellä hyvin tehoton. Viiden viime vuoden aikana kotitalouksien suosituin säästämismuoto on ollut pankkitili. Suomalaisen varallisuuden kasvu on samana aikana tullut nimenomaan osakkeiden ja rahastojen tuotosta ja arvonnoususta. Varovaisuus on tullut kalliiksi.

Kovin hyvää ei lupaa sekään, että olemme saavuttaneet ammattimaisesti sijoitetuissa eläkevaroissa pisteen, jossa varoja maksetaan ulos enemmän kuin säästetään kasvamaan lisää.

Usein tuntuu, että suomalaiset ovat pyrkineet säilyttämään Runebergin aikojen asenteen varallisuuteen ja etenkin sen kasvattamiseen. Mitäpä maallisesta mammonasta, kun tärkeimpiä asioita ei voi ostaa.

Tarkemmin katsottuna aineellinen menestys ei ole kuitenkaan ristiriidassa runebergilaisten ihanteiden kanssa. Päinvastoin – voidaan hyvin sanoa, että ne ovat tehneet vaurastumisen mahdolliseksi. Henkiset eväät, kuten korkea koulutustaso, osaaminen ja innovaatiot, ovat nostaneet Suomen hyvinvointi- ja vaurausvertailujen kärkeen.

Myös sijoitusalan osaaminen kuuluu näihin henkisiin eväisiin. Siksi on erittäin tärkeä huolehtia, että sitä pidetään Suomessa yllä. Yhden prosenttiyksikön heitto eläkevarojen pitkän aikavälin sijoitustuotoissa merkitsee suurempaa eurosummaa kuin kilpailukykysopimuksella saavutetut säästöt.

Henkinen itsenäisyys voi jäädä ontoksi ilman taloudellista itsenäisyyttä. Vaurastumista ei pidä jättää instituutioiden yksinoikeudeksi.

Suomi kuuluu niihin Euroopan maihin, joissa kotitalouksien varallisuus painottuu asuntoihin. Myös sijoituskohteet ovat usein asuntoja. Kiinteä omaisuus saattaa tuntua turvalliselta, mutta omaisuuden keskittäminen ei ole se riskittömin vaihtoehto.

Vaurastuminen ei vaadi ahnetta asennetta eikä maisteritason osaamista. Tarvitaan vain pitkäjänteisyyttä, ja korkoa korolle -ilmiö hoitaa loput.

Jo Runeberg muistutti suomalaisia siitä, ettei kurjuuteen tarvitse alistua. Hän näki Suomen tien köyhyydestä parempaan tulevaisuuteen ja kirjoitti näköalansa Maamme-laulun viimeiseen säkeistöön. Siinä sanotaan, että sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa.

Lauri Vaittinen

Kirjoittaja on Mandatum Lifen sijoitusratkaisujen johtaja.

Jaa artikkeli