Negatiiviset korot nakertavat yrityksen kassaa

Varallisuuden kasvattaminen

Sairaus on uhka perheen taloudelle

Arjen riskit

Introverttien markkinointihaluttomuus

Odottelemme maailmankartan laidalla, että joku löytäisi meidät. Miten hyvin voisimmekaan menestyä, jos tuplaisimme markkinoinnin panokset samalle tasolle kuin kilpailijat, kirjoittaa Anne Korkeakoski.

Kuvat: Florian Bayer

Odottelemme maailmankartan laidalla, että joku löytäisi meidät.

Nuori kansakunta, joka on ollut vuosisatoja hissukseen hiljaa ja puhumatta kahden suuren välissä. Kysyttäessä toimittanut päämiehille tervaa, puuta ja graniittia.  Pysynyt metsissään ja elänyt omavaraistaloudessa.  Vaihtanut – ei myynyt eikä ostanut. Ratkaissut niukkuudessa arjen haasteita ja ollut kekseliäs.

Siinä on Suomen kansainvälisen kaupan dna.

Ja nyt meidän pitäisi tehdä kvanttihyppy. Oppia kehumaan itseäm­me, esittelemään osaamistamme ja myymään innovaatioitamme.

Bruttokansantuotteen laskenta tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että suomalaisten yritysten ylärivit lasketaan yhteen. Valtakunnallisen ylärivin kasvu on pysynyt vuosikausien ajan lähellä nollaa. Tutkimusten mukaan yritykset eivät ole juurikaan kiinnostuneet kasvusta.

Vaatimattomalla uralla voitaisiin ehkä jatkaa, jos kulurivit eivät kasvaisi. Yhteiskunnan tarjoamien palvelujen rahoitus vaatii sitä, että yritykset kasvavat ja kansainvälistyvät.

Innovaatioita meillä riittää, mutta niiden kaupallistamisessa olemme selvästi heikompia kuin monet muut maat.  Odottelemme täällä maailmankartan reunalla, että joku tulisi ja löytäisi meidät.

Myynti ja markkinointi eivät ole meille luonteenomaisia lajeja, koska olemme introvertteja. Siksi joudumme opettelemaan näitä asioita kirjoista, kouluista ja kantapään kautta. Kun emme tiedä, mitä vahva markkinointi mahdollistaa, emme välttämättä tunnista sen puuttumista tai puutteita.

Suomalaisten yritysten hallitustyössä markkinointi nähdään usein mainontaa ja viestintää toteuttavana tukitoimintona eikä firman ydinprosesseissa: tuotekehityksessä, asiakassuhdejohtamisessa ja kysyntä-tuotantoketjun johtamisessa – kuten kuuluisi.
Markkinoinnin ei pitäisi olla organisaatiolaatikko. Sen pitäisi olla yrityksen ydinprosessi.

Markkinointi tarkoittaa kaikkia niitä keinoja, joilla tuotteesta tai palvelusta tehdään haluttava ja menestyvä. Se tarkoittaa asiakaslähtöisiä ratkaisuja, joiden kilpailuedut ovat merkittäviä ja erottuvia.

Jakelutie on kunnossa. Tuote siirtyy asiakkaalle helposti ja miellyttävästi. Viestintä vahvistaa haluttavuutta ja luo lisäarvoa, mikä mahdollistaa korkeammat hinnat ja paremmat katteet.

Teemaan kuuluu lyhyen tähtäimen tekoja, jotka lisäävät välittömästi myyntiä ja katetta. Mutta markkinoinnin voi nähdä myös investointina, joka luo kasvua, asiakaspääomaa ja brändipääomaa pitemmällä aikavälillä. Brändejä voidaan rakentaa investoimalla systemaattisesti aivan kuten sellutehtaitakin rakennetaan.

Suomalaisten johtajien ja hallitusten katse seuraa tunnetusti tarkkaan kulu- ja tulosrivejä. Nyt olisi oikea aika nostaa leuka ylös rinnasta ja antaa huomiota myös yläriville.

Jos hallitus tunnistaa, että markkinointi on liikevaihtoa generoiva investointi eikä leikattava kulu, yritys on suuren mahdollisuuden äärellä. Yläriviltä saadaan kasvu, työpaikat ja verokertymät, joita voimme vastuullisesti käyttää yhteiseksi hyväksi – yritysten ja yhteiskunnan hyvä kierre.

Suomalaisten yritysten investoinnit markkinointiin ovat alle puolet kilpailijamaiden yritysten investoinneista.

Miten hyvin voisimmekaan menestyä, jos tuplaisimme markkinoinnin panokset samalle tasolle kuin kilpailijat. Hyvät tuotteet ja palvelut saisivat ansaitsemansa kansainvälisen menestyksen, kun tekisimme markkinointia laadukkaasti ja riittävän suurella volyymilla.

Jaa artikkeli