Negatiiviset korot nakertavat yrityksen kassaa

Varallisuuden kasvattaminen

Sairaus on uhka perheen taloudelle

Arjen riskit

Yllättäviä tulkintoja ja kiehtovia tarinoita – "Taiteelle ei saa käydä kuin kirjahyllylle"

Liike-elämä ja taide eivät ensi katsomalta liity toisiinsa. Mutta mitä tapahtuu, kun ne kohtaavat – ja miten niiden suhde on muovautumassa. Näitä kysymyksiä pohti Pekka Mattila.
magazine-main
Kuvat: Sammon kokoelma/Rauno Träskelin

Taiteen henki

Liike-elämä ja taide eivät ensi katsomalta liity toisiinsa. Mutta mitä tapahtuu, kun ne kohtaavat – ja miten niiden suhde on muovautumassa. Näitä kysymyksiä pohti Pekka Mattila.

Yritykset ovat aina tarjonneet taiteelle yleisöjä.

”Pankkien ja vakuutusyhtiöiden konttorit olivat aiemmin paikkoja, joissa yleisö kohtasi taidetta. Ne olivat myös toteemeja, jotka määrittivät, miltä menestys näyttää. Kuka hoitaa tämän kasvatuksen tulevaisuudessa?” Mattila pohtii.

Uusien yleisöjen ohella liike-elämä on tuonut taiteelle resursseja. Yritysten toimeksiannoilla on tehty monen taiteilijan työ mahdolliseksi.

Aallon Executive Education -rakennuksessamme taidetta on kaikkialla, myös vessojen seinillä.

”Nykyään olisi outoa, jos Nokia maalauttaisi kuvan uudesta, lasisesta konttoristaan. Harva yritys on sitä paitsi enää kirjoittunut tiettyyn paikkaan.”

Mattila näkee, että sijoituksena nykytaidehankintoja on vaikea perustella –  niin korkean riskin salkusta on kyse. Lasiseinäisissä konttoreissa on lisäksi puutetta seinistä, joille ripustaa taidetta.

Taiteella on kuitenkin tulevaisuudessa yrityksille muita arvoja. Esimerkiksi Aalto-yliopistolle Mattila näkee taiteen erottautumistekijänä. Meillä kun ei ole keskiaikaisia kampuksia eikä satojen vuosien perintöä, Mattila huomauttaa.

”Aallon Executive Education -rakennuksessamme taidetta on kaikkialla, myös vessojen seinillä. Nykytaide erottaa meidät muista ja virittää ujoihin kokouksiin puheenaiheita. Meillä on myös paljon teoksia, jotka ovat aivan sillä rajalla, sopivatko ne julkisiin tiloihin. Mutta minusta taiteella on hyvä vähän ärsyttääkin.”

Ennen kaikkea Mattila näkee, että yritykset voivat tehdä taiteesta arkista.

”Ettei taiteelle käy niin kuin kirjahyllyille, että ne katoavat ihmisten arjesta. Taiteen pitäisi olla läsnä kaikkialla.”

Lue myös: Kuraattori Tuula Karjalaisen ajatukset näyttelystä.

Lue myös: Historioitsija Laura Kolben ajatukset suomalaisen taiteen historiasta.

Pekka Mattila, professori ja Aalto University Executive Education -yhtiön toimitusjohtaja

Jaa artikkeli