Negatiiviset korot nakertavat yrityksen kassaa

Varallisuuden kasvattaminen

Sairaus on uhka perheen taloudelle

Arjen riskit

Kannattaako antaa ennakkoperintö?

Kun miettii omaisuutensa lahjoittamista lapsilleen jo elinaikanaan, onko ennakkoperintö yleensä hyvä vai huono vaihtoehto?
magazine-main

Kun miettii omaisuutensa lahjoittamista lapsilleen jo elinaikanaan, onko ennakkoperintö yleensä hyvä vai huono vaihtoehto?

”Varallisuuden siirtäminen jo elinaikana lapsille on yleensä verotuksellisesti järkevää, mutta ei siten, että lahjoitus katsotaan ennakkoperinnöksi", Veronmaksajain Keskusliiton lakimies Juha-Pekka Huovinen toteaa.

Jos lahjoitus katsotaan ennakkoperinnöksi, se lisätään kuolinpesän muihin varoihin ja määrätään perintöveroasteikon mukaan perintövero. Vaikka tästä määrästä saa vähentää elinaikana lahjasta maksetun lahjaveron, ennakkoperintö yleensä kiristää kokonaisverotusta. Tämä johtuu progressiivisesta perintöverotuksesta."

Kun ennakkoperintö tulkitaan verotuksessa aina lahjana, mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

”Riippumatta siitä, onko kyse ennakkoperinnöksi katsottavasta lahjasta vai ei, lahjat verotetaan lahjaveroasteikon mukaisesti. Vasta kuoleman jälkeen saatu perintö verotetaan perintöveroasteikon perusteella.

Ainoastaan alle 4 000 euron lahjat voivat olla verovapaita. Näitä voi lahjoittaa kolmen vuoden välein samalle lahjansaajalle. Esimerkiksi 20 000 euron lahja lapselle menee jo reilusti verotettavan puolelle (veroa 1 470 euroa), kun taas perintöverotuksessa pienin verotettava perintö on 20 000 euroa.”

Jos on antanut ennakkoperintöä vain yhdelle lapsistaan, voiko tästä myöhemmin perunkirjoituksessa koitua ongelmia?

”Lahjoitus tulkitaan ennakkoperinnöksi esimerkiksi silloin, jos sinulla on kaksi lasta ja annat vain yhdelle 20 000 euroa etkä toiselle vastaavaa lahjaa. Tuolloin laki olettaa, että kyseessä on ennakkoperintö, joka lisätään kuolinpesän varoihin. Se lapsista, joka sai ennakkoperinnön, saa perinnönjaossa jaettavia varoja vähemmän. Lisäksi perintöverotus usein kiristyy yllä kerrotulla tavalla.

Yleensä vanhemmat haluavat, että lapsia kohdellaan viime kädessä tasapuolisesti. Suosittelen että lahjakirjassa tai viimeistään testamentissa todetaan, että kyse ei ole ennakkoperinnöstä ja testamentissa määrätään omaisuutta enemmän sille lapselle, joka ei ollut lahjaa saanut. Näin tilannetta voi tasata.”

Riitta Rimmi

Artikkeli on julkaistu Taloustaidossa 8.2.2016. Lue lisää Taloustaidon sivuilta»

Jaa artikkeli