Allokaationäkemys: Kauppasotaa rahapolitiikkapuolustuksella – osakkeet lievässä alipainossa

Markkinakatsaus

Etänä tänään – kuka hyötyy etätyöstä?

Johtaminen ja henkilöstö

Eläke on myös esimiehen asia

Onko yrityksissä tarpeeksi tietoa eläkejärjestelmän muutosten ja esimerkiksi eläkeiän pitenemisen vaikutuksista? Kenen vastuulla eläkeasiat organisaatiossa ovat? Nesteen henkilöstöjohtaja Hannele Jakosuo-Jansson vastaa viiteen suoraan kysymykseen eläkkeestä työnantajan näkökulmasta.

magazine-main
Kuvat: Neste

Onko eläkkeelle jäämisen ajankohta jokaisen oma asia?

Ei. Eläkkeelle jäämistä pitää suunnitella yhdessä työnantajan kanssa, sillä yrityksen velvollisuus on tehdä strategista suunnittelua ja varmistaa, että sillä on tulevaisuudessa käytettävissä oikeanlaista osaamista.

Työntekijän kannalta eläkekeskustelussa on kyse ennen kaikkea hänelle kertyneen arvokkaan osaamispääoman siirtämisestä yrityksen ja seuraavien ikäpolvien käyttöön. Työntekijän on tärkeä ymmärtää, ettei asian esille ottamisessa ole mitään henkilökohtaista.

Ovatko eläkeasiat ainoastaan HR:n vastuulla?

Mielestäni eläkeasiat ovat liian kaukana liiketoiminta- ja linjajohdosta, vaikka linjaesimies vastaa keskusteluista työntekijöiden kanssa.

HR:ssä keskeistä on ottaa eläkeasiat osaksi strategista henkilöstösuunnittelua. Henkilöstösuunnittelu on kestävällä pohjalla kun yrityksessä tiedetään, millaista osaamista kulloinkin on käytettävissä ja kuinka paljon. HR:n vastuulla on myös valmentaa esimiehiä keskustelemaan eläkkeelle jäämisestä ja suunnittelemaan asiaa yhdessä henkilöstönsä kanssa.

Yrityksissä tarvitaan asennemuutosta, jotta työssä jaksamiseen ja eläkkeelle jäämiseen liittyvät keskustelut tulevat osaksi työntekijöiden ja esimiesten arkea. Esimerkiksi meillä Nesteellä aihetta on käyty paljon läpi eri henkilöstöryhmien ja luottamusmiesten kanssa. Suhtautuminen on nyt paljon positiivisempaa, ja eläkkeellesiirtymisen suunnittelu osataan nostaa esille jo aiempaa paremmin.

Viimeisin eläkeuudistus on pakottanut yritykset kiinnittämään huomiota eläkeasioihin. Tällä hetkellä tietoa on liian vähän niin yritysten hallituksissa ja johtoryhmissä kuin henkilöstöhallinnossa ja esimiehillä. Ymmärrystä uuden lainsäädännön vaikutuksista on parannettava organisaatioiden eri osissa.

Ymmärretäänkö yrityksissä lisäeläkkeen rooli?

Suomalaisissa yrityksissä ei mielestäni ymmärretä vielä riittävän hyvin, että lisäeläke on osa palkitsemisen kokonaisuutta. Erityisesti esimiehet ja linjajohtajat miettivät usein vain palkkaa, vaikka palkitseminen on niin paljon muutakin. Kahdella henkilöllä voi esimerkiksi olla sama peruspalkka, mutta lisäeläke-etuus nostaa toisen kokonaiskompensaatiota merkittävästi. Henkilöt ovat tällöin palkitsemisen näkökulmasta eri asemassa ja aiheuttavat yritykselle aivan erilaiset kustannukset.

Eläkeasioita ei voi pitää irrallisena: ei henkilön urapolulla eikä kompensaatiossa. Esimerkiksi Hollannissa eläkekeskustelu on vielä paljon aktiivisempaa kuin Suomessa ja henkilöstö kyselee huomattavasti vilkkaammin eläke-etuuksiensa perään. Jo rekrytointivaiheessa eläkeasiat on otettava huomioon: tuodaan esille kokonaispaketti, jota tarjotaan, ja toisaalta tiedostetaan mitä luvataan ja miten se järjestetään.

Tulevatko lisäeläkkeet yritykselle kalliiksi?

Yllätykset voivat tulla kalliiksi. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen takia on ollut syytä selvittää erilaisten eläkeratkaisujen kokonaisuus ja nykytilanne: millaisia eläkelupauksia on annettu, minkä ikäisille työntekijöille ja miten lupaukset on katettu?

Käytäntöjä ja sopimuksia voi olla hyvinkin erilaisia, ja erityisesti vanhoissa etuusperusteisissa lupauksissa piilee riski isoista, yllättävistä kustannuksista. Läpikäynti on iso työ, mutta se kannattaa ehdottomasti tehdä.

Onko realistista, että tulevaisuudessa yrityksissä työskentelee yli 70-vuotiaita?

Suomalaisten elinajanodote pitenee koko ajan. Me voimme yhä paremmin ja olemme yhä terveempiä ja kykenevämpiä hyödyntämään omaa osaamistamme reilusti yli kuusikymppisinäkin. Toki poikkeuksia on varmasti tietyissä ammateissa ja henkilöstöryhmissä, mutta yleisesti ottaen monilla alkaa eläkkeelle jäädessä lähes uusi, kolmas elämänvaihe. Eläkeiän nosto on siis ihan luonnollinen ja tarpeellinen asia niin yhteiskunnallisesta kuin yksilöidenkin näkökulmasta.

Jatkossa työpaikoilla on paljon enemmän yli 60-vuotiaita työntekijöitä. On varmistettava, että heille on mielekästä ja haasteellista työtä tarjolla. Eri ikäpolvien johtamisessa en näe niin suuria eroja kuin mitä joskus halutaan korostaa, mutta toki esimerkiksi tiedon käsittelyn totutut tavat ja nopeus varmasti eroavat. Asioista viestittäessä ja kehitettäessä HR:llä ja linjajohdolla pitää olla käytössä riittävän laaja keinovalikoima.

Jaa artikkeli